Mariaanienhauta

Retoriikasta entropiaan ja neuloja heinä
suovissa, en tunne empatiaa vaan myrkytystiloja suonissa
Oma elämänsä antaa ku nisti ku ekstistenttialiasmi packin
hierasin, mitä sä luulit jokanen laulu on itsemurha viesti?
Mies on rehellinen kun se oksentaa
kitkuissaan, toden tuntoisis uni psykkoosi nitkuissaan
Syöny mitään päivä kausiin seilannu ulapalla vailla karttaa, vetä
ny psyykkeeni hajalle et joutunu kattoo tän psykoosilääkkeiden varaan
(Kysy nyt onks miul kivaa?)
Ja nyt kaikki on kokeellista, kerro mikä on todellista
Erota harhat hokemista, ne jotka on oleellista
Niinku tähdenlennot totuus on tippuvaa,
kuka sie oot arvostelee, tunne minuu vittuukaan
Ja jos legendat on suurempaa kun elämä, m
ielummin kuolen nimettömänä ku jäisin elämään

Herätä miut sitku ollaan siinä pisteessä, ku
tää maailma on tuhonnut itsensä. Anna nukkuu, levätä rauhassa, mari
aanien haudassa. Ja jos kaikki on selvää jo itsestään, en
halua tietää ku tää maailma tuhoo itsensä. Anna
nukkuu, levätä rauhassa, mariaanien haudassa

Istun yksin kämpillä seuran bissee ja pitsaa, n
ään tän jäbän röökil läävässään sisällä hitsaa
Turhii tulevaisuuden suunnnitelmia
laatien, jumittaa tietokoneella masturboi maanisen
Kuus kymppii kontti, kaks sataa millii tramalii,
pitkin päivää puffaan naurettavii määrii pajarii
Päälle tietty kaljaa ettei olot jäisi vajarii, il
lal bentsot naamaan, sammuu matkal makuukammarii
Paatunut pessimisti ei ikin joudu pettymään, h
arhauttaa viihteellä tuote sijoitteluu eksyttää
Väsynyt boheemi kärsiä erakko klisee, sa
lee oharoi oman osansa, jättää kaiken siksee
Vittuun idealismi, oon rehdisti kyyninen
Ei auta terapiat, ei parannu kera ryynien
Mä painun pohjalle mariaanien hautaan,
laitan oven lukkoon, kuuntelen kun äänet laulaa

Herätä miut sitku ollaan siinä pisteessä, ku
tää maailma on tuhonnut itsensä. Anna nukkuu, levätä rauhassa, mari
aanien haudassa. Ja jos kaikki on selvää jo itsestään, en
haluu tietää ku tää maailma tuhoo itsensä. Anna
nukkuu, levätä rauhassa, mariaanien haudassa