Kuoleman taikaa

viikate niittää muistot nuo
eilisen se tappaa nauraen
eikä mitään tänne jää
kun energia muuttaa muotoaan
kivi joka nimesi kantaa
vajoaa kitaan maan

kun sinä olet poissa
ei kukaan sinua kaipaa
kun sinä täältä lähdet
suuri nauru raikaa

se on kuoleman taikaa

luovuta nyt kaikki villit unelmat
salaisuudet kuumat ja polttavat
sun päästäsi kaikki poistan
heitän sinut kuiluun pimeyden
sillä minä olen suuri totuus
kuolema iänikuinen

muista että mitään et sä pitää saa
mitä luulet että ansaitset on harhaa vaan
yöhöni ikuiseen joudut sinäkin astumaan
viimeinkin pääset maistamaan itse omegaa

se on kuoleman taikaa
se on taikaa kuoleman

murtuvat nyt seinät synkän elämän
rajat tuntemattoman särkyvät
keskellä tomun ja tuhkan
seison lapsi kovan kohtalon
aina valmiina kanssasi lentämään

kun sinä olet poissa
ei kukaan sinua kaipaa
kun sinä täältä lähdet
suuri nauru raikaa
enää et täällä kulje
ei varjosi lankea
äänesi kaikuu hetken
mutta sitten se katoaa

kuoleman taikaa