Kuu ja komeetta

Olen jälleen edessäsi kuin olisin alttarilla
Polvet ruvella ja veressä lupaan että olen tässä viimesen kerran
En tahdo toipuu susta koskaan
Taipuu mieleni mustaan ja niin mä sulle kostan

Kun sinä lähdit, minä putosin maahan
Nyt makaan kivisellä vuoteella
Ihmiset kävelevät lävitseni
Enkä nouse ilman sun katsettas
Vihaan näitä katuja,
Kun ne pysyy hiljaa ja kuulen vain siipien havinaa

Tanssin niin lujaa ettei yö koskaan saa minua kiinni

Olen hädin tuskin kansalainen
Pysyn kasassa purkilla liimaa
Olen pudonnut palapeli, mosaiikki
Jätän jälkeeni vain sirpaleita
Kun pöytiin pinotaan elämäni peililasit,
Minä kuulen vain havinaa

Sinä nostit minut taivaan kanteen
Olit kuu ja minä komeetta
Nyt olen roskalintu, enää yksi naarmu
Sitten mahdun maanraosta
Kuljen tuomiosta toiseen, katujen uhrialttarilla
Kunnes saan sun katsees

Tanssin niin lujaa ettei yö koskaan saa minua kiinni
Tanssin niin lujaa ettei yö koskaan saa minua kiinni

Olen jälleen edessäsi kuin olisin alttarilla
Polvet ruvella ja veressä lupaan että olen tässä viimesen kerran
En tahdo toipuu susta koskaan
Taipuu mieleni mustaan ja niin mä sulle kostan

Tanssin niin lujaa ettei yö koskaan saa minua kiinni
Tanssin niin lujaa ettei yö koskaan saa minua kiinni