Leena-Ellin karavelli

Olipa Kerran Elämä on loppunut jo jonkin aikaa sitten
Humiseva kvarkkilumisade peittää maan
Unet uivat kalaparven lailla tytön ympärillä
Vahtikoira valmiina on matkaa valvomaan

Mutta äkkiä ui televisiosta parvi meduusoita
Noita jotka soittaa koreita korallipasuunoita
Vahtikoira vingahtaa, luimistelee se tuolin alla
Sumutorven lähtömerkkiä on parasta totella

Leena-Ellin karavellin kyydistä pois jäin
Kun kapteeni suu luinen suuntas suurta myrskytuulta päin

Valtamerta joka ilmansuunta
Matkustaja tuskin voi uskoa silmiään
Säihkyy kristallinen aava
Unilaivan kannen peittää naava
Pohjaan on miljardi metriä
Pinnan alta kurkkaa ikivanha sinivalas-kala
Katsoo suoraan silmiin, Leena-Ellin kurkkuun nousee pala

Saattaa olla ettei kukaan enää laivaa ohjaa
Valas sekä tyttö yhdessä sukeltaa kohti pohjaa

Myrskypilveen Leena-Ellin karavellin sukeltavan näin
Leena-Ellin sanoin hellin saattoi valas alas päin
Alas päin

Myrkypilveen Leena-Ellin karavellin sukeltavan näin
Alas päin
Alas päin

Leena-Ellin
(la-la-laa-laa
La-la-laa-laa
La-la-laa-laa)
Karavellin Leena-Ellin
(La-la-laa-laa
La-la-laa-laa
La-la-laa-laa)
Karavellin