Miksi arki näyttää tältä?

Jäinen koura tarttuu ranteeseeni
hieman värähdän
minä pelkään sitä, mitä menetän
hyinen vesi valuu astiasta
pöydän jalkaa pitkin
hangen hohteen tavoittaa ja katoaa
kirkkaus huumaa pienen
joka pian sokaistuu
aikakausi liittyy ketjuun
jonka kaulaan pujotan
olen häiriintynyt filmi
tyhjä kelakotelo
kannan ruokakassin sisään
sohva taas mua syleilee

naaras raahaa munaa
koiras kuoriutuvaa
alumiinirunkoista lomaa

rajatiedon valtateillä
ruuhka sakenee
tapaan ystäviä joiden valot
ovat sammuneet
uhkarohkeimpia kiire ohjaa onnen oikotielle
sieltä kuuluu vaikerrusta ryskettä ja laukaus
pelkään niinkuin eilen
paitsi vähän enemmän
olen jonkinlainen kotka
pelikoneen saalistaja
järkytyksen syvän rotkonpohjan aisankannattaja
rikkonainen tuhkakuppi talvisella parvekkeella

naaras raahaa munaa
koiras kuoriutuvaa
alumiinirunkoista lomaa

ja päässäni soi puhuri, ahvenkäyttöinen radionauhuri

miksi arki näyttää tältä
joskus vielä enemmältä
paljon saisin vähemmältä
miksi arki näyttää tältä
miksi arki näyttää tältä
jonkun toisen elämältä
väsyneeltä hedelmältä
miksi arki näyttää tältä