Kerran Ennen Kuoloaan

Pilvet raskaat, uhkaavaiset Suomen taivaan tummentaa
Mutta Suomen miehet nukkuu unta vielä raskaampaa
Heräämättä vaaran tullen untans nauttivat he vaan
Tantereilla, joita isät kostuttivat hurmeellaan

Monta vaivan, vainon päivää kansa tämä nähnyt on
Nytkö uinaillen se vaipuis taistelutta kuolohon?
Nuorna vielä nurkumatta lähtisikö manalaan?
Niinkuin vanhus ikäloppu sammuisiko nukkuissaan?

Ei, niin kova kohtalomme tok'ei julma olla saa
Avosilmin kohdatkohon Suomen kansa kuolemaa
Jos ei väisty surman nuoli, sammuttakoon kärki sen
Hengen valppaan, elonvoivan, uljaan, itsetietoisen

Tora, riita mielessänsä Suomen kansa uinailee
Unissansa oman rintans veriin hurja raatelee
Taistelevans luulee eestä elon, voiton loistavan
Vaikka nukkuin suljahtaapi suuhun synkän kuoleman

Pilvet raskaat, raudankarvat Suomen taivaan tummentaa
Ukon pilvet uhkaavaiset turmiota ennustaa
Nosta ukko raivoon ilmas, pane nuoles satamaan
Ehkä herää Suomen kansa kerran ennen kouloaan

Nosta ukko raivoon ilmas, pane nuoles satamaan
Ehkä herää Suomen kansa kerran ennen kouloaan