Kairan tyttö tulinen

Niin kuin vanki, on etelässä poika pohjoisen
Tummuu hanki, ja kadut peittää räntä loskainen
Mä kaipaan sinne, missä jäinen rinne, Kauas taivaan sineen kohoaa
Ja valkoisille teille tiettömille, vaivaiskoivut polun viitoittaa

Siellä kasvoi kairan tyttö tulinen
Hän sielun vei ja otti sydämmen
En juurtua voi koskaan kaupunkiin
Hän saapuu uniin ja illan unelmiin

Siellä kasvoi kairan tyttö tulinen
Hän sielun vei ja otti sydämmen
Ja siksi en mä rauhaa saada voi
Kai tummat silmät oudon loitsun loi

Syttyy yöhön, vain katulyhdyt eikä tähdet näy
Aamuin työhön, kuin muurahaiset ihmisvirta käy
Nään unta sieltä, missä luonnon kieltä
Kuulla voi ja myös sen ymmärtää
Kun tummuu ilta niin näät tunturilta
Taivaan tuhat silmää välkkyvää

Siellä kasvoi kairan tyttö tulinen
Hän sielun vei ja otti sydämmen
En juurtua voi koskaan kaupunkiin
Hän saapuu uniin ja illan unelmiin

Siellä kasvoi kairan tyttö tulinen
Hän sielun vei ja otti sydämmen
Ja siksi en mä rauhaa saada voi
Kai tummat silmät oudon loitsun loi

Siellä kasvoi kairan tyttö tulinen
Hän sielun vei ja otti sydämmen
Ja siksi en mä rauhaa saada voi
Kai tummat silmät oudon loitsun loi