PAS2

Pistän kaiken paskaks, pistän kaiken paskaks,
Mun elämä on kaaos, mun elämä on kaaos.
Ku pannaan semihyvät pelimerkit,
Must saa heti huonon esimerkin,
Teen vaan enkä mieti mitää ensin,
Ja tuhlaan kaiken mitä mä oon tehny,
Mä meen ja pistän paskaks.

Se oli selvää jo muksust,
Et mua ei kiinnosta jos se ei oo luksusta.
Semihelposti suutun,
Ja paan paskaks mun hommat tai huurussa.

Halusin mersun ja mä sain sen,
Menee paskaks kruunut rantees,
Nyt pese motarilla kaitees,
En oo kussu näit muroja kai vielä tarpeeks.

Ku enmä meinaa tätä enää ees jaksaa,
Olin taas all good nyt koko elämä fucked up,
Päätyy rakkautee tai puolimatkaa,
Mut en mä kaipaa lohtuu siit huolimatta.

Ku tätä tää on, tätä tää on,
Niinku marraskuu, pimeet ja mätää on.
Tätä tää on, tätä tää on,
Toiminta pikkusen hämärää on.

Kyl sä tiiät niit päivii,
Ku olis parempi vaa himaa jäädä.
En vältä konfliktei, mä meen päin niit,
Älä veljeile, vitun näätä.
Hyvii hommia tullu tehtyy,
Ja lopulta niistäki vituiks kaikki menny.
Rakettina ylös, painovoimal alas,
Ehkä tä jää ehjäks mut vannomatta paras.

Paan paskaks, paskaks,
Tää elämä on raskas, raskas,
En mä enää jaksa, jaksa,
Poltan mun grammat ja markat.

Ku tätä tää on, tätä tää on,
Niinku marraskuu, pimeet ja mätää on.
Ja ajan saatos saadaan taas kaamos,
Mun elämä on kaaos.