Kun olet poissa

Kun olet poissa, ja makaan yksin veren kohinaa kuunnellen
Samaa vanhaa kappaletta, sen tempoa muunnellen
Ajatukseni kuin perhoset hullut lamppua loistavaa
Kiertelevät kun yö on tullut rataa itsensä toistavaa

Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa
Sitä hetkeä, jolloin en elä tolloillen

Kun olet poissa
Näen kasvojasi noissa mieleni soissa
Lätäköissä, joissa kuu heijastuu
Saisi aurinko nousta
Tai sitten tahtoisin nukahtaa
Yö taivuttaa jousta
Se katkeaa, jos en unta saa

Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa
Sitä hetkeä, jolloin en elä tolloillen
Kun olet poissa

Yö on hiljaa ja antaa minun kuunnella itseänsä
Ajatusteni huonossa seurassa mykkiä vitsejänsä
Miksi minulle sinäkin olet vain heijastus peloistani?
Joku kanssani sinut jakaa enkä selviä veloistani

Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa
Sitä hetkeä, jolloin en elä tolloillen

Kun olet poissa
Näen kasvojasi noissa mieleni soissa
Lätäköissä, joissa kuu heijastuu
Saisi aurinko nousta
Tai sitten tahtoisin nukahtaa
Yö taivuttaa jousta
Se katkeaa, jos en unta saa

Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa
Sitä hetkeä, jolloin en elä tolloillen
Kun olet poissa

Kun olet poissa
Näen kasvojasi noissa mieleni soissa
Lätäköissä, joissa kuu heijastuu
Kun olet poissa
Näen kasvojasi noissa mieleni soissa
Lätäköissä, joissa kuu heijastuu
Kun olet poissa
Näen kasvojasi noissa mieleni soissa
Lätäköissä, joissa kuu heijastuu