Kun nuoruus katoaa

Joku joskus ehkä miettii että minne katosin
kun nuoruus päättyy, laittaa pisteen elämälleen
Nyt viimein kysyä voin kaiken mitä tietää halusin
ja pieni poika avaa kotiportin jälleen

Lapsuus vaihtuu nuoruudeksi, mutta päivä viimeinen
on hetki jolloin aikuiseksi muuttuu
Arvokkuus on pelkkä sana, jolla sääli peittää vanhuuden
kun aivan liikaa elämästä puuttuu

Ei, en voinut odottaa että muutun raunioksi siksi palaan takaisin
Ei voi lastaan rakastaa, jos kyselee vain hintaa
sillä kaiken kyllä maksaa kuitenkin

Ja siellä niin on kaikki ennallaan.
saa isän syliin pieni poika päänsä painaa uudestaan.
Taas niin voin siihen nukahtaa.
vuosikymmenet pois haihtuu
saa rakkaani mut suojaan kuljettaa ...

Kun nuoruus katoaa

Isä kannoit Viipurista länsirannikolle kellariin,
seinään Masa Niemen vanhat polvisuojat
Vaan valopallo taivaanrannan halki kulki kuitenkin
ja kertoi serkun mies että kohta kuolevalle näin viestin tuovat

Hautajaisten jälkeen kylän juopot kukkakimpun antoi äidille
ja melkein kaikki itkien
Ei koskaan putkaan heittänyt vaan kotiin omin käsin kantoi
ei hän ollut pelkkä poliisi vaan ihminen

Ei, en voinut odottaa, että muutun raunioksi jolloin kaiken menetin
Ja niin jos lastaan rakastaa, ei kysele vain hintaa
sillä kaiken kyllä maksaa kuitenkin

Ja siellä niin on kaikki ennallaan
saa isän syliin pieni poika päänsä painaa uudestaan.
Taas niin voin siihen nukahtaa.
vuosikymmenet pois haihtuu
saa rakkaani mut suojaan kuljettaa...

Kun nuoruus katoaa

Äiti olet ehkä viimein hyväksynyt totuuden
ei ollut meissä verta aatelista yhtään pisaraa
Tahdon kuulla miksi aivan tavallinen ihminen
ei olla onnellinen voisi ilman jotain gloriaa?

Miksi puhuit isästäsi aina kauniisti vain niin?
hän oli kiltti mies mutta kuulin muuta kuitenkin
Kertonut et öistä jolloin kirves kädessään se lumihankeen
ajoi lapset sekä vanhan mummonkin

Ja niin olen kauan tiennyt sen,
kun muutun aikuiseksi kerran, atomeiksi hajoan.
Ja niin minä myöskin tiesin sen
että silloin kohtaan rakkaimpani
lapseksi mä muutun uudestaan...

Ja siellä niin on kaikki ennallaan
saa isän syliin pieni poika päänsä painaa uudestaan
Taas niin voin siihen nukahtaa
vuosikymmenet pois haihtuu
saa rakkaani mut suojaan kuljettaa...

Sisko kauneutesi kanssa koko pienen elämän
elit rauhattoman yksinäisen murhenäytelmän
Oli katsees levollinen vasta osastolla jolla morfiinia säästelty ei
olit onnellinen hetken kiitävän

Meren rantaan mennään jonne aallot pysähtyy
kumpi meistä heittää Ruotsiin laakakiven?
Ja kun pois nukahdit, en tiennyt mikä oli lähdön syy
voiko herkkyydelle antaa sairauden nimen?

Ja siellä niin on kaikki ennallaan
saa isän syliin pieni poika päänsä painaa uudestaan.
Taas niin voin siihen nukahtaa
vuosikymmenet pois haihtuu
saa rakkaani mut suojaan kuljettaa...

Kun nuoruus katoaa

Vaan kun vietiin teidät täältä paljon ennen minua pois
jäitte ilman minun tuottamaani häpeää
Onko oikein että rakkaimmilleen tuskaa tuottaa vois
kun vain putoaa kuin halveksien elämää?

Vaan viimein niin on kaikki ennallaan
saa isän syliin pieni poika päänsä painaa uudestaan
Taas niin voin olla lapsi uudestaan
vuosikymmenet pois haihtuu
kun nuoruus katoaa

Vaikkei niin edes kosketustakaan ole koskaan ansainnutkaan
joku meitä rakastaa
Eikä niin, ei edes kuolemaan
tuo tunne pääty sillä kerran
meidät rakkaimpamme suojaan kuljettaa...