Ei tästä maailmasta

Ei tästä maailmasta,
vaan paljon kauniimmasta,
ovat musikantit tuttuja toisilleen.
Sormet soittajalla
ja luonto laulajalla
on kuin puhuisivat meille kieltä taivaiden.
Kitara soi, kuin halkoisi se meille tietä tuulien.
Haitarien sävel suruinen on muisto menneiden.
Viulua ei vaientaa voi kukaan joka rakastaa.
Pölyinen tie, kuin tuhkaa joka kaukaisuuteen viedä saa.
Ei tästä maailmasta...
Muukalainen, kun katsot hänen silmiin näet sielun sen.
Muukalainen, kun katsot hänen käsiin näet enemmän.
Kitara soi kuin halkoisi se meille tietä tuulien.
Haitarien sointi suruinen on muisto menneiden.
Ei tästä maailmasta...
Etsit rauhaa elämään
mihin johtaa tiesi pää
on kulkusuunta toisten ihmisten
muukalainen
erillään
Ja jajja jajja jajja jaa, ja jajja jajja jajja jaa,
kitaran kielet ilman halki parahtaa.
Ja jajja jajja jajja jaa, ja jajja jajja jajja jaa,
jaa-aaa.
Ja jajja jajja jajja jaa, ja jajja jajja jajja jaa,
haitarissa sointi tuskan määränpää.
Ja jajja jajja jajja jaa, ja jajja jajja jajja jaa,
jaa-aaa.
Ei tästä maailmasta...