Mä päivänsäteen näin kerran pienen

Mä päivänsäteen näin kerran pienen,
se kävi suoraan mun sydämeen.
Ja siitä lähtein mä saanut lienen kaipuun päivänpaisteeseen.
Me pettymystä niin monta saamme ja kolhaisuja kohtalon.
Vaan keskenämme kun kaiken jaamme, voimme nähdä auringon.
Mä päivänsäteen näin kerran pienen,
se kävi suoraan mun sydämeen.
Ja siitä lähtein mä saanut lienen kaipuun päivänpaisteeseen.
Kun sitten kerran me vanhenemme, ja nuoruusvuodet taakse jää.
Niin eläneet kai me turhaan emme. Muistot mieltä lämmittää.
Mä päivänsäteen näin kerran pienen,
se kävi suoraan mun sydämeen.
Ja siitä lähtein mä saanut lienen kaipuun päivänpaisteeseen.