Aavaa Preeriaa

Vilu työntää viltin alle laihaa polveaan
Työmiehet makaa hiljaa kuuden hengen kopeissaan
Taivaasta laaksoon lapsiansa katsoo kylmä pölykuu
Jossain kaukana takertuu toisiinsa kuumat suut

Täällä savuun nukahtaa, nukkuu ja herää taas
Vain öisin intiaanit ratsastaa aavaa preeriaa

Mestari tuo perjantaina kottisalkun parakkiin
Hän tuoksuu kuten tuntematon kukka tropiikin
Viimeisen tilin jotkut saa, tukat kammataan
Pirssillä pakoon pääsee grilliin mustaan mölyapinaa

Tulilientä tappavaa kuivat kurkut lutkuttaa
Vain öisin intiaanit ratsastaa aavaa preeriaa

Veli, joko uuvuit, joko heitit toivosi?
Väsynyttä kättä leikkaa julma sirkkeli
Ajatuksen säteellä ei yhtään ystävää
Hiki haisi, uneen upposi viimein pieni pää

Silloin villi huuto kaikuu, kirveet verta janoaa
Vain öisin intiaanit ratsastaa aavaa preeriaa